Kia, Maine, USA
Kia Tuominen aloitti vaihtovuotensa syksyllä boarding-koulussa Mainen osavaltiossa
Nyt Kian vaihtovuotta on takana ensimmäiset kaksi kuukautta, joten annetaan Kian itse kertoa omin sanoin miten kaikki on sujunut tähän asti. Kian terveiset koti-Suomeen eivät tulekaan tällä kertaa Yhdysvalloista kuten olisi voinut luulla vaan Itävallasta! Kia on viettänyt viimeiset kymmenen päivää koulunsa joukkueen kanssa leirillä Stubain jäätiköllä nauttien ihanteellisista olosuhteista harjoittelulle.
Istun tällä hetkellä hotellihuoneen lattialla viettämässä viimeistä iltaa Itävallassa. Huomenna lennän takaisin kotiin. Minun uusi kotini on Mainen osavaltiossa, yksityiskoulun campuksen asuntolan huoneessa 403. Pystyn vaivatta kutsumaan sitä paikkaa kodikseni, vaikken olekaan asunut siellä kuin muutaman kuukauden.
Minulla on ollut elämäni uskomattomimmat pari kuukautta. Rankkaa tämä kaikki on ollut, sitä en voi kieltää ja en edes pysty laskemaan niitä kertoja kun olisin antanut mitä vaan jotta olisin saanut hyvän yön halauksen äidiltäni ja päässyt omaan sänkyyni nukkumaan. Kuitenkin olen kokenut niin monia mahtavia asioita, tavannut ihania ja myös hirveitä ihmisiä. Olen luonut itselleni uuden elämän ja jo muutaman ensimmäisen viikon aikana tiesin, että siihen kouluun, siihen asuntolaan haluan palata myös minun senior vuodekseni. Toki suunnitelmat voivat muuttua matkan varrella, mutta tällä hetkellä tuo tunne on erittäin vahva.
Koulu alkoi orientation campilla ja sain kokea melomisen, ulkona nukkumisen ja vaeltamisen ihmeellisen maailman. Alussa nuo asiat tuntuivat oudoilta, mutta nyt nautin niistä ja suunnittelemme kavereiden kanssa erilaisia vaellus matkoja. Heti leirin jälkeen alkoikin koulu ja arki. Minulla kesti hetki tajuta, että kaikki on totta, mutta yllättävän nopeasti sain rutiineista kiinni ja kaikki alkoi sujumaan ja asettumaan. Myös treenit alkoivat. En valinnut mitään urheilu lajia syksylle, vaan teen dryland trainingia alppihiihtoa varten. Meitä on viisi meidän ryhmässä, kaksi valmentajaa ja teamihenki on aivan mahtava. Harjoittelemme painonnostoa 3 kertaa viikossa ja 3 kertaa viikossa meillä on ketteryyttä ja koordinaatiota. Tämä kaikki on aivan samanlaista kuin meillä oli suomessa, joten se että minulla on jotain tuttua ja turvallista joka päivä auttoi paljon jaksamaan rankkoina hetkinä, ja olen varma että näin on tulevaisuudessakin.
Arki rullasi eteenpäin, tutustuin ihmisiin, löysin oman kaveriporukan ja opin joka päivä jotain uutta siitä kulttuurista mikä yhdysvalloissa on. Aluksi vierastin kaikkea, mutta vähitellen olen oppinut rakastamaan sitä. Rankkoja päiviä toki oli ja tulee olemaan, eikä enää ole erityisen ihmeellisiä päiviä, sillä asiat ovat tuttuja. Kokonaisuudessa en kuitenkaan voisi olla onnellisempi.
Olemme siis nyt olleet Itävallassa kymmenen päivää leirillä Stubain jäätiköllä. Meitä on viisi urheilijaa ja kolme valmentajaa, eli aivan ihanteelliset olosuhteet harjoittelulle. Suksilla oleminen tuntuu mahtavalta ja minulla on aivan uudenlainen into tähän lajiin ja myös kouluun. Haluan menestyä molemmissa niin hyvin kuin vain voin. Tänään olimme Soldenissa katsomassa maailman cupin avausta. Olin ylpeä amerikkalainen kun Mikaela Shiffrin voitti. USA:n lippu kädessä huutamassa keuhkojani pihalle. Suomi on aina se jonka lipun alla tulen laskemaan ja tekemään suurimmat saavutukseni elämässäni, mutta Yhdysvallat on minun toinen kotimaani. Tässä istuessani hotellihuoneen lattialla en malta odottaa, että pääsen takaisin minun mahtavaan kouluuni, omaan huoneeseeni, tuohon maahan jonka kulttuuriin olen rakastunut.
Kuten aiemmin mainitsin, tämä kaikki ei ole ollut vain pilvilinnoissa elämistä, vaan rankkaakin on ollut. Olen kuitenkin kasvanut ihmisenä, oppilaana ja urheilijana enemmän kuin ikinä kuvittelin, että olisi mahdollista näin lyhyessä ajassa. Olen saanut tästä kokemuksesta, jonka te kaikki Universal Playersilla, jotka jaksoitte uskoa minuun ja tehdä töitä minun eteeni olette mahdollistanut. Olen varma, että tulen saamaan tästä kaikesta vielä paljon enemmän irti minun tulevina vuosinani. Halusin vain päivitellä hiukan kokemuksiani ja elämääni toisella puolella maapalloa. Ja halusin etenkin kiittää. Kiitos, että autoitte minua löytämään minulle juuri sen oikean paikan. Tunnen itseni turvalliseksi ja kotoisaksi, enkä voisi toivoa parempaa koulua, yhteisöä ja treenimahdollisuuksia.
